Päästölaskenta - mitä se on ja miksi se on tärkeää?

Mitä päästölaskenta on? 

Päästölaskenta muistuttaa pitkälti kirjanpitoa, jossa tiedot yrityksen eri liike-toimien osa-alueista kirjataan tarkasti ja tarkastettavissa olevassa muodos-sa muistiin ja tuotot ja kulut merkitään selkeästi yleisesti ymmärretyssä ja hyväksytyssä muodossa. Ainoa ero on, että päästölaskennassa ei pidetä kirjaa rahasta vaan hiilidioksidipäästöistä. 

Tuloslaskelmasta (päästöjen, ei rahojen) käy ilmi, kuinka vastuullinen yritys todella on. Sitä voivat seurata yrityksen asiakkaat, tavarantoimittajat, kulut-tajat, sääntelyelimet ja myös yrityksen ”muut” kirjanpitäjät, joiden vastuulla kokonaistuloksen valvonta on. 

Päästölaskenta on tärkeää, sillä asiakkaat, tavarantoimittajat ja kuluttajat odottavat yhä enemmän tietoa hiilidioksidipäästöistä, missä toimitusketjun osissa niitä syntyy ja mihin toimiin yritys on ryhtynyt päästöjen vähentä-miseksi (ei kompensoimiseksi, mikä on tärkeä muutos). Eivätkä yrityksen sidosryhmät ole ainoita, joita asia kiinnostaa, sillä kansainvälistä ja paikal-lista sääntelyä on tulossa.  

Vuoden 2022 lopussa käyttöön otetussa EU:n direktiivissä yritysten kestä-vyysraportoinnista (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) edellytetään, että suuret yritykset (kriteereitä ovat mm. yli 250 työntekijää tai liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa) alkavat raportoida vuoden 2024 lukuja vuoden 2025 alkuun mennessä. Samaan aikaan on alettu laatia yhteisiä standardeja, jotka koskevat kuljetusketjussa syntyvien kasvihuonekaasu-jen kvantifiointia ja raportointia. ISO 14083:2023 -standardissa määritetään puitteet toimitusketjuorganisaatioiden tulevalle ohjeistukselle.

Päästölaskennalla ilmastotavoitteisiin

Ne yritykset, jotka eivät nyt ryhdy toimiin hiilidioksidipäästöjensä hallitsemiseksi ja vähentämiseksi, joutuvat tämän vuosikymmenen jälkimmäisellä puoliskolla kirimään eroa umpeen. Pelkkä päästöjen kompensointi ei enää riitä – nyt päästöjä on vähennettävä. Jos yritys siis haluaa saavuttaa ilmastotavoitteensa täsmällisesti täyttääkseen nykyisen ja tulevan lainsäädännön vaatimukset ja suojellakseen brändiään, sen on huolehdittava sovittujen standardien mukaisesta päästölaskennasta.

Suurin merkitys päästöillä on logistiikka-alalla. Yhdysvalloissa kuljetus (kotitalouksien autoliikenne mukaan lukien) on suurin syntipukki, sillä sen osuus kaikista päästöistä on 29 prosenttia¹. EU:ssa kuljetuksen osuus kaikista päästöistä vuonna 2020 oli 25 prosenttia². EU:ssa osuuden pienentämistä on tavoiteltu näkyvästi 55-valmiuspaketin (Fit for 55) avulla, jonka tavoitteena on nettokasvihuonekaasupäästöjen pienentäminen 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Kyseessä on kunnianhimoinen ja kiistanalainen suunnitelma, jonka kulmakiviä ovat liikennemuotosiirtymät.

Sen myötä suuryrityksiltä edellytetään päästötietojen ilmoittamista osana vastuullisuusraporttiaan. Vaikka vaatimus koskeekin tällä hetkellä vain isoja yrityksiä, pienten ja keskisuurten yritysten ei kannata tuudittautua siihen, että vaatimus ei laajenisi koskemaan niitä. Päästölaskennalla ja -raportoinnilla saatava kilpailuetu on merkittävä, ja kyky valjastaa nämä tiedot yrityksen käyttöön voi vain edistää tätä tavoitetta.

Päästöraportointi

On melko yleisesti tunnettu asia, että päästöt ryhmitellään kahteen luokkaan: suoriin päästöihin (yrityksen itse tuottamiin) ja epäsuoriin päästöihin (jotka ovat sellaisten toimijoiden tuottamia, joita yritys tarvitsee toimiakseen).

Laskentaa ja raportointia varten kasvihuonekaasupäästöt jaotellaan nyt vielä tarkemmin kolmeen luokkaan.

• Luokka 1: Yrityksen omasta toiminnasta ja omaisuudesta, kuten rakennuksista, ajoneuvoista ja laitteista, syntyvät päästöt.
• Luokka 2: Päästöt, joita yritys ei tuota suoraan itse mutta jotka ovat välttämättömiä yrityksen tehokkaan toiminnan kannalta, kuten sähkö, valaistus ja lämmitys.
• Luokka 3: Tämä on monimutkaisin päästöluokka, sillä siihen luokitellaan kaikki yrityksen toimitusketjussa syntyvät päästöt, joista yritys ei itse suoraan ole vastuussa. Tähän luokkaan kuuluvat muun muassa tuotteiden ja palvelujen ostaminen tavarantoimittajilta, tuotteiden käyttäminen ja hävittäminen sekä liikematkustus ja työntekijöiden työmatkat.

Se tekee hiilidioksidipäästöjen mittaamisesta monimutkaista, mutta EU etenee nopeasti kohti standardien yhdenmukaistamista GLEC:n (Global Logistics and Emissions Council) johdolla, joka perustettiin vuonna 2014 laatimaan alan suuntaviivoja. Hiljattain hyväksytty ISO 14083 -standardi mahdollistaa nyt kasvihuonekaasupäästöjen johdonmukaisen laskennan ja raportoinnin maailmanlaajuisessa logistiikassa, erityisesti luokassa 3.

Näyttääkin siltä, että ISO 14083 -standardin varhain käyttöön ottaneet yritykset ovat etulyöntiasemassa kilpailijoihinsa nähden. Hankkimalla ISO 14083 -sertifikaatin varhaisessa vaiheessa yritys osoittaa merkittävää sitoutumista kestävään kehitykseen ja nollapäästötavoitteisiin. Siirtyminen kohti vastuullista tuotantoa ja varastointia on välttämätöntä kaikille yrityksille. Ne, jotka saavuttavat tämän tavoitteen ensimmäisenä, herättävät kuitenkin asiakkaissaan ja sidosryhmissään luottamusta sekä luovat itselleen hyvää mainetta pitkällä aikavälillä.

Läpinäkyvyyden lisääminen pienentää riskiä. Jotta yritys voi raportoida toimitusketjunsa päästöt ja vähentää niitä, täsmällisten tietojen kerääminen edellyttää täyttä läpinäkyvyyttä. Läpinäkyvyyden lisääminen tuo hyötyjä muuhunkin kuin hiilidioksidipäästöjen raportointiin ja vähentämiseen. Se myös auttaa yritystä tunnistamaan tavarantoimittajiin liittyviä riskejä ja esteitä.

Kuten vanha sanonta kuuluu, sellaista, mitä ei voi mitata, ei voi johtaa. Kun yrityksen ja sen toimitusketjun päästösuorituskykyä seurataan tiiviisti ja todisteisiin perustuen, kehityskohteiden löytäminen helpottuu. Voidaan esimerkiksi siirtyä toiseen kuljetusmuotoon, tarkistaa tavarantoimittajien prosesseja, tarkastella toimipaikkoja ja rakennuksia ja laatia uusien kriteerien mukaisia sopimuksia. Tämä voi tarjota yritykselle kauan kaivatun tilaisuuden hallita päästöjä kustannustehokkaasti. Lisäksi on hyvä muistaa, että asianmukaisten, luotettavien, luettavien ja toistettavien merkintöjen merkitys korostuu tässä jälleen kerran. Vain yksi väärin luettu tai lukukelvottoman merkinnän vuoksi väärään osoitteeseen päätynyt paketti voi romuttaa huolellisesti laaditut hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelmat. Jokainen turha ylimääräinen ajokilometri kasvattaa nimittäin päästölaskennan kulupuolta.

Tutustu siihen, miten Brotherin intohimo laadukasta tarratulostusta kohtaan voi taata menestyksekkään tarratulostuksen yrityksen varastossa ja koko toimitusketjussa.

Lähteet:

¹EPA, May 2023;  ^2.EU Environment Agency, Transport and Mobility, Aug 2023